OulSky yhteystiedot

Oulun
Sotilaskotiyhdistys ry
Torikatu 24 as 5 2.krs 90100 Oulu

Puheenjohtaja
Maria Vesterinen
045 6517 685

Toimistosihteeri
Arja Leppikangas
040 7011 805
sotilaskoti(at)oulu.inet.fi
- kahvitus-, tarjoilu- ja muonitustilaukset

Toimisto auki:
Ma klo 9.30-12.30
Ti klo 14.00-17.00
Ke klo 9.30-12.30
(soita ennen kuin tulet)

OulSky ajankohtaista

Artikkelikirjastossa on linkitettynä tuoreimmat jutut OulSkyn toiminnasta Sotilaskoti- ja Pohjanpoika -lehdistä.

Liikkuva Sotilaskoti (LSK)
- Iltakeikat Maijanlammella 19.12.2018

TARJOILUJAOSTO:
Kahvituksia ja lounastarjoiluja (tapahtumakalenteri)

JÄSENILLAT:
- Teatteriesitys Ihmisellinen mies, Oulun Teatteri 19.1.2019 klo 19

MUUTA:
- Jouluaaton kunniavartio 24.12.2018





Mitä sotilaskotityö on

 Sotilaskotijärjestö on maanpuolustusjärjestö, jonka tehtävänä on

  •  toimia maanpuolustushenkeä ja -valmiutta edistävänä maanpuolustusjärjestönä
  •  huolehtia varusmiesten ja reservin kertausharjoituksissa olevien, sotilaskoti-yhdistysten jäsenten ja henkilöstön hyvinvoinnista

SOTILASKOTITYÖN ARVOT

Vapaaehtoisuus

Yhteisöllisyys

Osaaminen ja itsensä kehittäminen

Luotettavuus

Iloisuus ja palvelualttius

Suomessa toimii 37 sotilaskotiyhdistystä. Sotilaskotiliitto toimii yhdistysten kattojärjestönä.

Oulun Sotilaskotiyhdistykseen kuuluu noin 170 vapaaehtoista jäsentä. Mukana toiminnassa on myös miesjäseniä, joista useimmat toimivat aktiivisessa velijaostossa.

Yhdistyksen puheenjohtana toimii Maria Vesterinen. Toimistossa työskentelee osa-aikatyössä toimistosihteeri Arja Lepikangas. Sotilaskotityöstä Oulussa voit lukea lisää Tellervo Suoranta-Sallisen kirjoituksesta Pohjanpoika lehdestä (4/2016).

Yhdistyksemme jäseneksi voi liittyä kuka tahansa yhdistyksen hallituksen hyväksymä 16 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen. Ota meihin yhteyttä lomakkeellamme tästä.

vahdinvaihto.jpg

Merkityksellistä sotilaskotityötä voi tehdä monella tavalla. Kuvassa yhdistyksen jäseniä kunniavartiossa jouluaattona Oulun hautuumaan sankarihaudalla 24.12.2014. Menossa vahdinvaihto.

SOTILASKOTIJÄRJESTÖN HISTORIAA

(lähde Sotilaskotiliiton kunniajäsen Eva Lindblad, julkaistu Sotilaskotiliiton fb-sivulla 14.1.2016)

Sotilaskotijärjestön historia

Vuonna 2018 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä kuin sotilaskotiaate rantautui Suomeen. Näin Sotilaskotijärjestö on maamme vanhin yhtäjaksoisesti vapaaehtoista maanpuolustustyötä tehnyt järjestö.

Maamme ensimmäinen sotilaskoti avasi ovensa Helsingissä Vuorikadulla huhtikuussa 1918 Helsingin Nuorten Miesten Kristillisen yhdistyksen toimesta. HNMKY oli hakenut toimintamallin veljesjärjestöltään Tanskasta.

Syksyllä 1918 ilmestyi sanomalehtiin jääkäreiden kirjoittamia ”Sotilaskoteja perustamaan”-kirjoituksia. Jääkärit olivat Saksassa tutustuneet sikäläiseen sotilaskotitoimintaan ja kaipasivat vastaavaa toimintaa myös suomalaisille sotilaille. Sotilaskotien perustamiskehotukset saivat hyvän vastaanoton varuskuntapaikkakunnilla ja jo syksyn 1918 aikana sotilaskotitoiminta alkoi 16 paikkakunnalla.

Sotilaskotiaate on tullut Suomeen sekä Tanskasta että Saksasta ja vuosikymmenten kuluessa meille on muodostunut omaleimainen suomalainen sotilaskotiaate, mikä perustuu vapaaehtoisuuteen sekä kiinteään yhteistyöhön Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Sotilaskotitoiminnan perustehtävä on alusta saakka ollut ja on yhä tänä päivänä huolehtiminen suomalaisen sotilaan vapaa-ajan viihtyvyydestä ja edistää hänen maanpuolustustahtoaan.

Alkuaikoina sotilaskodit toimivat kaukana varuskunnasta yleensä vuokratiloissa ja sotilaat kävivät sotilaskodissa ainoastaan iltalomilla. Sotilaskodissa oli yleensä tarjolla kahvia, kahvileipää sekä usein myös yksinkertaisia aterioita. Alusta saakka sotilaskotien hintataso on pyritty pitämään ” varusmiesystävällisenä”. Sotilaskodeissa oli myös mahdollisuus lukea sanomalehtiä ja kirjoja. Ohjelmallisia iltamiakin järjestettiin.
Vähitellen sotilaskotiyhdistykset ryhtyivät hankkimaan omia sotilaskotirakennuksia mieluiten varuskunnan läheisyydestä. Tämä taas lisäsi sotilaskotien käyttöastetta. Vuodesta 1956 lukien sotilaskotien rakentamisesta on vastannut puolustusministeriö ja samalla sotilaskodit siirtyivät varuskunta-alueelle.

Vaikka Sotilaskotijärjestöllä on alusta saakka ollut palkattua henkilökuntaa, niin toiminnan kivijalka on aina ollut sotilaskotisisarten ja tänä päivänä yhä useammin myös sotilaskotiveljien vapaaehtoinen palkaton työpanos.

Alkuvuosikymmeninä Sotilaskotijärjestö panosti myös alipäällystön ja varusmiehien siviilikoulutukseen järjestämällä erilaisia itseopiskelukursseja . Tätä varusmiehille suunnattua koulutus jatkettiin vielä 1970 ja 1980 luvuilla kerhotoiminnan muodossa, yhdistykset järjestivät sotilaskodeissa mm kielikerhoja ja konekirjoituskursseja.

Suomen Sotilaskotiliitto-Finlands Soldathemsförbund ry (nykyään Sotilaskotiliitto- Soladathemsförbundet ry) perustettiin huhtikuussa 1921 sotilaskotiyhdistysten keskusjärjestöksi.
Sotilaskotiliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Helsingin Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Katri Bergholm.

Sotilaskotiyhdistykset ryhtyivät jo 1920 luvulla palvelemaan joukko-osastoja maasto-olosuhteissa. Suomen Sotilaskotiliitto osallistui kokeilumielessä 1928 Kymeenlaaksossa pidettyyn sotaharjoitukseen. Sotilaskotitoimintaa johtivat sotilaskotisisaret Lyyli Kairamo ja Viivi Nyberg. Lyyli Kairamosta tuli liikkuvan sotilaskotitoiminnan perustaja ja kehittäjä. Kehittämällä liikkuvaa sotilaskotitoimintaa Sotilaskotijärjestö varautui mahdollisiin poikkeusoloihin. Yhä tänä päivänä järjestön poikkeusolovalmius perustuu vankkaan liikkuvan sotilaskotitoiminnan osaamiseen.

Sotilaskotijärjestö sodassa.

Usein unohdetaan, että myös Sotilaskotijärjestö toimi sotiemme aikana sotatoimialueelle ylläpitämällä sotilaskoteja. Talvisodan aikana yksittäiset sotilaskotiyhdistykset seurasivat omaa joukko-osastoaan rintamalle ja sinne perustettiin tilapäisiä sotilaskoteja ja liikkuvat sotilaskotiyksiköt liikkuivat rintama-alueella.

Jatkosodan ja Lapin sodan aikana Sotilaskotiliitto vastasi sotilaskotitoiminnasta sotatoimialueella. Sotilaskotiliiton kenttätoiminnan järjestämiseksi rajaseutu jaettiin kuuteen, myöhemmin viiteen toimintapiiriin, joihin perustettiin sotilaskotikeskuselimet. Toimintapiirin alueella olleet sotilaskodit ja tilapäiset sotilaskodit toimivat keskuselimen alaisina. Lisäksi Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistys (nykyään Rannikkosotilaskotiyhdistys ry) hoiti sotilaskotitoiminnan rannikolla aina Pohjanlahdelta Ääniselle saakka.

Varmoja lukuja sotatoimialueella toimineista sotilaskodeista ja sotilaskotisisarista ei ole saatavilla, koska sodan loppuvaiheessa aineistoa tuhoutui. Toiminnan laajuutta kuvaa esimerkiksi kevään 1944 tilanne, jolloin sotatoimialueella toimi 600 sotilaskotia ja noin 1.800 sotilaskotisisarta.

Kotirintamalla sotilaskotisisaret tavanomaisen toiminnan lisäksi mm valmistivat tuhatmäärin ns tuntemattoman sotilaan paketteja, joita Sotilaskotiliitto ja sotilaskotiyhdistykset jakoivat vuosittain kymmeniätuhansia, esimerkiksi vuonan 1941 sai 73.881 sotilasta sotilaskotisisarilta tuntemattoman sotilaan paketin.

Suuri menetys kohtasi Sotilaskotijärjestöä 5.7.1942, kun Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Toini Jännes sekä sotilaskotisisaret Greta Palojärvi ja Faini Aflecht saivat surmansa Kuusamon Murtovaarassa vihollispartion hyökkäyksessä heidän ollessa autolla matkalla kohti Kiestinkiä. Samalla myös autossa olleet sotilaat V. Moilanen ja T. Rossinen saivat surmansa.

Tänä päivänä vaatimaton muistokivi Kuusamon Murtovaarassa muistuttaa meitä tästä surun päivästä.

Toini Jännes, Greta Palojärvi ja Faini Aflecht ovat haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle, Faini Aflecht sankarihautaan.

Sotien jälkeinen aika

Sotien jälkeiset vuosikymmenet olivat varsinaista kasvun aikaa, vuonna 1945 sotilaskotiyhdistyksiä oli 29 ja niissä jäseniä noin 4.500 ja vuoden 1970 lopulla sotilaskotiyhdistyksiä oli 44 ja niissä oli noin 7.800 jäsentä. Tästä jäsenmäärä nousi vielä reilusti yli 8.000 jäseneen, mutta on sittemmin vähentynyt niin, että vuoden 2014 lopussa jäseniä oli runsaat 5.200. Myös yhdistysten lukumäärä on vähentynyt ollen tällä hetkellä 37.

Sotien jälkeisenä aikana aina 1980 luvun loppupuolelle saakka työtä tehtiin melko matalalla profiililla. Tämä ajanjakso oli myös sotilaskotien kirjasto- ja musiikkikirjastotoiminta kukoistusaikaa.

1990 luvun alkupuolella yhteiskunnassa vallitsi vapaaehtoisen maanpuolustustyön kulta-aika. Sotilaskotijärjestö työskenteli aktiivisesti sen hyväksi, että suomalaiset naiset saisivat mahdollisuuden vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Sotilaskotijärjestö oli myös mukana perustamassa Naisten Valmiusliitto ry:n.

Sotilaskotijärjestöllä oli 1960 luvun lopulta lähtien yhteyksiä muiden Pohjoismaiden sotilaskotijärjestöihin. !990 luvulla aloitettiin yhteistyö Viron Naiskodukaitse-järjestön kanssa. Sotilaskotijärjestö oli vuonna 1992 mukana perustamassa 11 muun eurooppalaisen sotilaskotijärjestön kanssa European Christian Home Organizations for the Services järjestön (ECHOS). Sen puitteissa runsaat 30 suomalaista sotilaskotisisarta osallistui sotilaskotityöhön kansainvälisissä sotilaskodeissa entisen Jugoslavian alueella. Sittemmin ECHOS-järjestö on lopettanut toimintansa.

Puolustusvoimissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat välittömästi myös Sotilaskotijärjestön toimintaan. Varuskuntien lakkauttamiset ovat johtaneet siihen, että tänä päivänä yli puolet Sotilaskotiliiton jäsenyhdistyksistä on ns pojattomia yhdistyksiä, eli yhdistyksen toiminta-alueella ei ole varusmiehiä. Tämä kehitys on tuonut uudenlaisia haasteita Sotilaskotijärjestölle. Pojattomat yhdistykset tekevät omalla paikkakunnallaan aktiivisesti vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja työn taloudelliset tulokset ohjataan edelleen järjestön perustehtävän hoitamiseen. Näin myös pojattomat yhdistykset osallistuvat suomalaisen sotilaan viihtyvyydestä huolehtimiseen.

Vaikka Sotilaskotijärjestö pyrkii jatkuvasti kehittymään ja vastaamaan tämän päivän haasteisiin, niin ainakin kaksi asiaa on säilynyt vuosikymmenten saatossa eli perustehtävämme sekä vapaaehtoisuus.

Lähteet:
Jouko Lahtero: Vihreät sisaret, Sotilalaskotiliitto Soldathemsförbundet r.y. 1921 – 1971
Annamari Vanonen: Vihreät sisaret maanpuolustustyössä. Poimintoja Sotilaskotiliiton 75-vuotistaipaleelta
Henkilökohtaiset muistot